Luonnonväriaineiden väripalettia pohjolasta: keltainen väri on pietaryrtistä (Tanacetum vulgare), vihreänharmaa nokkosesta (Urtica dioica), punainen verihelttaseitikki ja punavyöseitikki -sienistä (Cortinarius semisanguineus ja Cortinarius armillatus) sekä sininen värimorsingosta (Isatis tinctoria).

Punaisen värin saavat aikaiseksi antrakinonirakenteiset väriaineet. Näitä löytyy mm. veriseitikeistä (Cortinarius sanguineus) ja verihelttaseitikeistä (Cortinarius semisanguineus). Myös Punavyöseitikki (Cortinarius armillatus) antaa vaaleampia punaisen sävyjä. Värit ruskeasta punaiseen: ruskea väri, samettijalka (Tapinella atrotomentosa), vaaleanpunainen, punavyöseitikki (Cortinarius armillatus) ja tumman punainen verihelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus).

Luonnonvärein värjättyjä papereita: punaista verihelttaseitikistä (Cortinarius semisanguineus) ja keltaista pietaryrtistä (Tanacetum vulgare).

Värimorsinko (Isatis tinctoria) antaa sinisen sävyjä. Väriä saadaan värimorsingon lehdissä olevista värittömistä esiasteista indoksyyleistä, jotka muutetaan erotusprosessissa indigoksi.

Sinistä väriä väritatarista (Polygonum tinctoria) ja värimorsingosta (Isatis tinctoria).

Myös värjäämätön materiaali voi sisältää vahvoja värejä. Mustaa ja harmaata luonnollisen värisestä suomenlampaanvillasta sekä sinipuulla värjättynä.

Puiden kuorilla värjäämällä voidaan saada aikaiseksi harmaita ja ruskeita sävyjä. Kuvan neule on värjätty raidalla (Salix caprea).

Keltaista väriä voidaan saada mm. pietaryrtin (Tanacetum vulgare) ja väriresedan (Reseda luteola) flavoneista sekä kultapiiskun (Solidago virgaurea) flavonoideista. Kuvan tummemman langan väri on värjätty pietaryrtillä (Tanacetum vulgare) ja vaalemapi puna-apilalla (Trifolium pratense).

Pietaryrtillä (Tanacetum vulgare) värjätty villakangas.

Vaikka luonto on täynnä vihreitä kasveja, löytyy värjäykseen soveltuvia vihreitä väriaineita melko vähän. Lehtivihreän väriä tuottavat rakenteet hajoavat helposti valon ja lämmön vaikutuksesta, mutta kasveissa esiintyvät keltavihreitä värejä tuottavat flavonoidit voidaan kuitenkin peittavärjäyksellä metallisuoloja käyttämällä muuntaa tummemman vihreiksi sävyiksi. Kuvan materiaalit on värjätty puna-apilalla (Trifolium pratense) ja nokkosella (Urtica dioica).

Väripaletti Suomen luonnosta

Luonto on hämmästyttävä väriaineiden tuottaja. Lähes kaikki jollain tavalla värilliset kasvien osat, kuten varret, lehdet, kukat, juuret, kuoret, marjat, hedelmät ja kävyt tuottavat värjäykseen sopivia väriaineita. Monet luonnonvärilähteet on tunnettu jo pitkään historiassa ja värjäysperinteet muodostavat pohjaa tämän päivän luonnonväriainetutkimukselle. Näyttely esittelee luonnonvärejä, joita saadaan käyttämällä värjäyksessä Suomen luonnossa kasvavia tai Suomen oloissa pärjääviä viljelykasveja. Näyttelyn kuvat on kuvannut tekstiilimuotoilija ja käsityönopettaja Päivi Kovanen. Kuvissa esiintyvät neulokset ovat myös hänen valmistamiaan.

Lähteet:
Räisänen, R., Primetta A. & Niinimäki K. 2015/2017. Luonnonväriaineet. Helsinki: Maahenki.