Uudet innovaatiot syntyvät harvoin tyhjiössä ja ilman kattavaa verkostoa – ja tämä pätee myös bioväriaineisiin, joiden laajamittainen käyttö edellyttää kokonaisen uuden ekosysteemin luomista: on hankittava oikeanlaista biomassaa ja löydettävä osaaminen sekä laitteistot väriaineiden eristämisprosessiin, jotta väriaine saadaan sopivaan muotoon ja vastaamaan väriaineen käyttäjän tarpeita. Kokonaan toinen näkökulma on uuden toimintakulttuurin luominen, jota synteettisten väriaineiden vaihtaminen bioväriaineisiin saattaa väriaineen käyttäjältä vaatia.
BioColour-tutkimushankkeen tavoitteena on olla tukemassa uuden bioväriaineisiin liittyvän liiketoiminnan syntymistä, minkä vuoksi hankkeessa järjestetään muun muassa verkostoitumistilaisuuksia eri kokoisille ja eri aloja edustaville yrityksille. Järjestyksessä toinen yrittäjien verkostoitumistilaisuus pidettiin torstaina 11.2.2021, jossa verkostoitumisnäkökulmaa käsiteltiin BioColour-tutkijoiden sekä kolmen hieman eri aloja edustavan kansainvälisen vieraan voimin. Mukana keskustelemassa oli bioväriaineiden ja kosmetiikan parissa työskentelevä Meryem Benohoud Keracol Limitedistä (Isosta Britanniasta), Ecological Textiles –yrityksen perustaja Marita Bartelet (Alankomaista) sekä pitkän linjan bioväriainetutkija ja kemisti Padma S. Vankar Indian Institute of Technologysta (Intia).
Keskustelua käytiin laajasti erilaisista biovärien liiketoiminnan ja erityisesti teollisen mittakaavan pullonkauloista, joista yhdeksi merkittävimmistä nousi laitteiston asettamat vaatimukset. Väriaineiden eristämiseen sekä värjäämiseen tarvittavat laitteet vaativat aluksi merkittäviä investointeja, mikä saattaa kasvattaa kynnystä bioväriaineisiin siirtymiseksi. Kustannukset voisivat kuitenkin olla yksittäiselle yritykselle maltillisempia, jos laitteistoja olisi mahdollista hankkia yhteiskäyttöisiksi keskitetysti useamman toimijan kesken – erityisesti pienten toimijoiden voisikin olla kannattavinta toimia yhdessä.
Myös bioväriaineiden raaka-aineet puhututtivat. Kiertotalouden edistämiseksi olisi mielekkäintä etsiä sellaisia sivuvirtoja ja materiaalilähteitä, jotka muuten päätyisivät jätteeksi. Suomessakin erilaisia sivuvirtoja on jo jonkin verran kartoitettu, mutta niiden hyödyntämisen haasteena saattaa olla materiaalin maantieteellinen sijainti: biomassan jalostus ja väriaineen eristäminen kannattaisi tehdä mahdollisimman lähellä biomassan alkuperää, jottei raaka-aine pääse pilaantumaan eikä sen kuljetus synnytä turhia kuluja ja päästöjä. Sopivien materiaalivirtojen löytäminen edellyttää myös avoimuutta ja luottamusta. Esimerkiksi kosmetiikassa käytettävien bioväriaineiden kohdalla on olennaista, ettei raaka-aine sisällä torjunta-aineita tai muita haitallisia komponentteja, jotka siirtyisivät biovärien käytön myötä itse tuotteeseen.
Kestävyys ja ekologisuus kiinnostavat kuluttajia jatkuvasti laajemmissa määrin, mikä on saanut monet suuret synteettisiä väriaineita käyttäneet toimija kiinnostumaan luonnollisemmista vaihtoehdoista. Lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettuihin bioväreihin liittyvä paikallisuus, juurevuus sekä mahdolliset kulttuuriperinnölliset näkökulmat laajentavat ja syventävät tuotteen tarinaa ja merkityksellisyyttä. Bioväriaineiden ja nillä värjättyjen tuotteiden brändääminen onkin olennainen osa liiketoimintaa.
Siirtymä synteettisistä väriaineista bioväriaineisiin voi vaatia aikaa ja biovärit tuskin kovin pian ovat valtavirtaa. On kuitenkin tärkeää uskoa bioväriaineiden mahdollisuuksiin ja varautua perustelemaan näkökulmaansa uudelleen ja uudelleen, oli epäilijä sitten yhteistyökumppani tai värjäämön työnjohtaja. Muiden innostaminen ja vakuuttaminen onkin uusien toimintatapojen eteenpäinviemiseksi hyvin tärkeä taito ja omasta visiosta on tärkeää pitää kiinni.
Tapahtuman ydinviesti oli kuitenkin tämä: toimiva yhteistyöverkosto perustuu vastavuoroisuuteen, jossa jokaisen osallistumisella on merkitystä. Vahva verkosto koostuu toisiaan täydentävistä toimijoista ennemmin kuin keskenään kilpailevista.
Teksti: Johanna Valkola, Vuorovaikutusvastaava
Kuva: Riikka Alanko
