Olemmeko valmiita katsomaan väriä uusin silmin? kysytään Vihreää väriä -näyttelyssä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Luvassa on luonnonväriaineilla värjäystä, värjäämisen trendejä, tulevaisuutta ja kestävää kehitystä sekä erilaisia värjäystekniikoita ja niiden ekologiaa. BioColour-hanke on yksi näyttelyn yhteistyökumppaneista.
Vihreää väriä -näyttely 11.9.-5.12.2021
Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25, Jyväskylä
Näyttelyn avajaiset pe 24.9. 19-21
Kaikki tapahtumat Suomen käsityön museon tapahtumasivulla.
Sivun lopussa on listaus tapahtumista, joissa BioColour-hanke on mukana
Tekstiilien väriloisto on meille arkea ja persoonallisuuden esiintuomista, mutta mitä piilee värien takana? Luonnonväriset villalangat ovat olleet trendikkäitä jo tovin, mutta tekstiilien värjääminen tuskin on katoamassa minnekään. Tekstiilien värjäyksen perinteet kumpuavat kaukaa ihmisen historiasta ja värjääminen on yksi vanhimpia käsitöitä, mutta värjäämisen tarpeet ja tavat ovat eläneet vuosisatojen saatossa. Värjääminen on muuttunut käsityöläisammatista teollisuudeksi ja toisaalta myös harrastukseksi.
Vihreää väriä -näyttelyssä Suomen käsityön museo, Helsingin yliopiston johtama BioColour-hanke, Coloria.net ja juhlavuottaan viettävä Värjärikilta sukeltavat värisammioon ja tutkailevat tekstiilien värjäämistä eri näkökulmista.
Näyttelyssä on teoksia ja värjäysnäytteitä seuraavilta tekijöiltä: Ama Essel, Aino Favén, Päivi Fernström, Päivi Hintsanen, Maarit Humalajärvi, Ulla Lapiolahti, Saija Lehtonen, Tupu Mentu, Terhikki Mäkelä, Katri Niemi, Katja Syrjä, Pirjo Talvio-Pasanen, Päivi Vaarula, Krista Vajanto ja Kristiina Valolahti sekä lukuisilta Värjärikillan jäseniltä. Näyttelyssä nähdään myös esimerkkejä BioColour-hankkeessa tehtävästä bioväriaineiden tutkimustyöstä.
Periaatteessa värjääminen on yksinkertaista: tarvitaan värikasvia, puretusainetta ja yleensä vettä. Yleisin värjäystapakin on yksinkertainen, sillä keittovärjäyksessä ensin väriaine keitetään irti kasvista, langat puretetaan ja varsinainen värjäys tapahtuu pitämällä puretettuja lankoja kuumassa väriliemessä tarpeeksi kauan. Todellisuus on kuitenkin paljon rikkaampi ja yllättävämpi kuin voisi odottaa ja värjäämisen maailma on kuin seikkailu kemian maailmassa hullun hatuntekijän kanssa. Vihreää väriä -näyttelyssä voit kulkea väriaineiden matkassa värjäämisen perinteistä ja värjäriammatin syntymisestä teollistuneen värjäämisen kautta nykypäivän kasvivärjäyshypeen ja kurkotella kanssamme värjäyksen tulevaisuuteen.
Tekstiiliteollisuudessa luonnonvärit ovat vaihtuneet synteettisiin väriaineisiin, mutta moni muu asia ei ole muuttunut. Tekstiilien kemiallinen käsittely ja värjäys aiheuttavat edelleen viidenneksen teollisuuden vesistöjä tuhoavista saasteista. Pyrkiessä mahdollisimman vähän luontoa rasittaviin ratkaisuihin on monessa vaiheessa katsottu taaksepäin kasvivärjäykseen – joka ei aina ole automaattisesti se ekologisin vaihtoehto. Värien lumoissa on historian mittaan luonnonvaroja riistetty sumeilematta ja värikasvien runsas kerääminen on aiheuttanut joidenkin kasvien päätymisen Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton erittäin uhanalaisten kasvien listalle. Väriteollisuudelle joet ja järvet olivat sekä käytettävän veden lähteitä että kaatopaikkoja, joihin värjäämöjen jätevedet laskettiin suodattamattomina. Vesistöihin päätyi väriliemien mukana paljon ympäristölle ja käyttäjilleen vahingollisia aineita.
Synteettisten väriaineiden korvaaminen luonnonväriaineilla edellyttäisi monen ongelman ratkaisua. Käsityöllisessä mittakaavassa luonnonväriaineet ovat itsessään ekologisia ja ympäristölle vaarattomia, mutta niiden käyttöä ei voi skaalata kovin suureen mittakaavaan ilman ympäristöhaittoja. Miten värikasveja voidaan viljellä ilman valtavaa määrää peltopinta-alaa ja kuluttamatta valtavia määriä vettä ja energiaa? Miten värikasveja voidaan kerätä ilman, että luonnon tasapaino häiriintyy? Miten itse värjäysprosessi saataisiin mahdollisimman ekologiseksi?
Ympäristömyötäiset ratkaisut voivat löytyä esimerkiksi värin raaka-aineen tuotannosta: käytetäänkö monivuotisia, hiiltä sitovia värikasveja, elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirtoja vai kenties vähän luonnonvaroja kuluttavia synteettisen biologian avulla kasvatettuja mikrobiväriaineita. Bioväriaineiden tulevaisuus teollisen mittakaavan tuotannossa vaatii koko väriaineiden tuotantoketjun tarkkaa tutkimista.
Miten väriaine eristetään käyttöön ja onko niiden yhdisteet turvallisia ympäristön ja ihmisten terveyden näkökulmista? Itse värjäysprosessissa tutkitaan värjäysmenetelmiä, olosuhteita ja käytettäviä apuaineita, ja aikaansaadun värin kestävyyttä vaihtelevissa olosuhteissa. Yksi tulevaisuuden ratkaisuista saattaa olla kokonaan vedetön värjäysprosessi.
Se, minkälaisia väriaineita tulevaisuudessa käytetään, riippuu paljon asenteistamme ja vaatimuksistamme värejä kohtaan. Voisivatko biopohjaisista lähteistä tuotetut värit olla luonnollinen osa elämäntapaamme, jossa materiaalien alkuperä, kestävä tuotanto ja kierrätys tulevat korostumaan yhä enemmän ja enemmän? Astu kanssamme väriliemeen ja pohditaan yhdessä minkä värisiin tekstiileihin tulevaisuudessa verhoudumme!
Näyttely on osa Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimijoiden yhteistä VÄRI-teemavuotta. Monipuolisesta kulttuuritarjonnasta löytyy näyttelyiden lisäksi myös musiikkiesityksiä, lasten tapahtumia ja väriaiheisia luentoja ja työpajoja pitkin syksyä 2021. Tapahtumatiedot päivittyvät Suomen käsityön museon sivulla.
BioColour on mukana seuraavissa näyttelyn tapahtumissa
Pe 24.9. klo 16–21: Käsityölanit: Väri ja valo sekä Vihreää väriä -näyttelyn avajaiset
Klo 17.00–17.45 Valon vaikutus väriaistimukseen ja värin valonkestoon. Luennoitsija tutkijayliopettajia Päivi Laaksonen, HAMK, BioColour-hanke. Ilmoittaudu luennolle tästä.
Pe 8.10. klo 16–19: Väri – punainen vaateko?
Klo 17–17.45 Punainen väri ja väriaineet – merkityksistä tekniikoihin. Luennoitsija dosentti Riikka Räisänen, Helsingin yliopisto, BioColour-hanke.
Pe 29.10. Klo 16–19: Käsityölanit: Onko olemassa vihreää väriä? Ilmoittaudu luennoille tästä.
Klo 17–17.45 Viherpesusta vihreisiin väreihin. Väriaineiden ympäristöystävällisyys -ja haitallisuus. Luennoitsija professori Minna Autio, Helsingin yliopisto, BioColour-hanke.
Klo 18–18.45 Biovärit – tulevaisuuden vihreät värit. Luennoitsija tutkija Satu Hilditch, VTT, BioColour-hanke.
Pe 26.11. klo 16–19: Käsityölanit: Väriaineita pellolta ja kasvimaalta. Ilmoittaudu luennolle tästä.
Klo 17–17.45 Luonnonväriaineiden tuotanto ja niiden sovellukset. Luennoitsija Pasi Ainasoja, Natural Indigo Finland, BioColour-yrityskumppani.
