Eveliina Yli-Heikkilä paneutui kuluttajien näkemyksiin väriaineista BioColour-hankkeeseen toteuttamassaan pro gradu-tutkielmassa.
Oletko koskaan pohtinut, mistä päälläsi olevan puseron, käyttämiesi kosmetiikkatuotteiden, maalien tai nauttimiesi elintarvikkeiden väriaineet ovat peräisin? Havaitsemme värejä joka puolella elinympäristöämme ja värit ovat olennainen osa jokapäiväistä elämää. Väreihin liittyy monia psykologisia ja kulttuurisia merkityksiä. Värien avulla välitetään esimerkiksi informaatiota ja niitä hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden myynnissä ja markkinoinnissa. Vaikka värit ovat läsnä arjessa, moni kuluttaja ei välttämättä tule ajatelleeksi väriaineiden alkuperää erilaisissa tuotteissa.
Kesäkuussa 2020 valmistuneen kotitaloustieteen pro gradu -tutkielmani yhtenä tavoitteena oli tarkastella väriaineiden alkuperän merkitystä kuluttajille sekä kuluttajien suhtautumista synteettisiin- ja luonnonväriaineisiin tekstiileissä ja muissa kulutustuotteissa. Tutkimuksessa ilmeni, että väriaineiden alkuperän pohtiminen on kuluttajille melko uudenlainen tapa lähestyä värejä. Värit näyttäytyvät itsestään selvänä osana havaittavaa ympäristöä ja erilaisia kulutustuotteita, mutta niiden alkuperää tulee harvoin pohdittua. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli tarkastella kuluttajien näkemyksiä väriaineiden alkuperästä tekstiileissä osana ekologista kuluttamista. Tutkimusta tehdessä näkökulma kuitenkin laajeni koskemaan myös muita kulutustuotteita, sillä kuluttajat toivat haastatteluissa esiin pohtineensa tekstiilien lisäksi väriaineiden alkuperää elintarvikkeissa, hiusväreissä, kosmetiikassa, maaleissa, painoväreissä sekä taiteessa.
Tutkimuksessa selvisi, että ekologisuus ei ole ainut näkökulma, jonka kautta kuluttajat ovat pohtineet väriaineiden alkuperää. Keskeiseksi näkökulmaksi nousi väriaineiden turvallisuus ja terveysvaikutukset edellä mainituissa kulutustuotteissa. Maaleissa kuluttajat ovat pohtineet myös värien kulutuksenkestoa sekä yleisellä tasolla sitä, ovatko niissä käytetyt väriaineet synteettisiä- vai luonnonväriaineita. Kuluttajat pitävät tärkeänä, että kulutustuotteissa käytettävät väriaineet ovat testattuja ja turvallisia eikä niillä ole haitallisia terveysvaikutuksia.
Kuluttajat ovat saattaneet kokea iho- ja hengitystieoireita, jotka he ovat yhdistäneet erilaisissa tuotteissa, kuten langoissa ja lehtien painomusteissa käytettäviin synteettisiin väriaineisiin. Kuluttajat pohtivat väriaineiden alkuperää turvallisuuden näkökulmasta erityisesti suorassa ihokosketuksessa olevissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa ja hiusväreissä. Myös elintarvikkeissa käytettävien väriaineiden alkuperä mietityttää kuluttajia. Tekstiileissä käytettäviin väriaineisiin kuluttajat havahtuvat erityisesti tilanteissa, joissa väri lähtee tekstiilistä tekstiilin kastuessa hikoilun tai vesipesun seurauksena. Kuluttajat ovat huolissaan, millaisia mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia tekstiileistä irtoavilla väriaineilla voi olla.
Pinnoitteiden kohdalla kuluttajat ovat pohtineet maaleja ja niissä käytettäviä väriaineita. Luonnonväriaineisiin liittyen kuluttajat tuovat esiin perinnemaalit, tarkemmin sanottuna puna- ja keltamultamaalit. Väriaineet liittyvät myös taiteeseen. Haastatteluissa tuli ilmi, miten väriaineiden alkuperä konkretisoituu esimerkiksi temperatekniikalla toteutettavassa ikonimaalauksessa, jossa käytetään pääasiassa luonnosta peräisin olevia pigmenttejä.
Tulokset osoittavat, että väriaineet ovat kuluttajien näkökulmasta merkityksellisiä monissa eri kulutustuotteissa ja että kuluttajat arvostavat erityisesti väriaineiden turvallisuutta tuotteen käyttäjälle. BioColour-hankkeessa tutkitaan luonnonväriaineiden sovellusmahdollisuuksia tekstiileissä, muoveissa sekä puupinnoitteissa yhteistyössä useiden eri alojen yrityskumppanien kanssa. Lisäksi hankkeessa tehdään toksikologista tutkimusta, jotta voidaan varmistua biopohjaisten väriaineiden turvallisuudesta ihmiselle sekä ympäristölle.
Tutkielman tutkimusote oli laadullinen ja tutkimusaineisto koostui yksilö- ja parihaastatteluista, jotka kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua käyttäen. Yksilöhaastatteluja oli yhdeksän ja parihaastatteluja kolme, joten koko aineisto muodostui 15 henkilön haastatteluista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Kirjoittaja: Eveliina Yli-Heikkilä, kotitaloustieteen maisteriopiskelija sekä tutkimusavustaja BioColour-hankkeessa.
Tutkielma: Yli-Heikkilä, E. (2020). Vaatteet, värit ja kestävyys : kuluttajien näkemyksiä tekstiilien kulutuksesta sekä väriaineiden alkuperästä ja ominaisuuksista (pro-gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto)
