Värin merkityksiä ajatellaan usein visuaalisten ominaisuuksien kautta: punainen ja kiiltävä auto, sininen ja sileä paita, vihreä ja pehmeä sohva. Tuotteiden väri saa rinnalleen myös materiaalisia ulottuvuuksia – kiiltävä, sileä ja pehmeä. BioColour -tutkimushankkeen kuluttajahaastatteluissa on ilmennyt, että kuluttajat harvoin pohtivat tarkemmin, mistä väriaineet valmistetaan ja mistä materian tuntu tai visuaalinen elämys ovat peräisin.
Harva kuluttaja tietää, että värit ovat pääosin synteettisiä, raakaöljystä petrokemiallisesti valmistettuja tuotteita. Nämä synteettiset väriaineet tuottavat useita ympäristövaikutuksia, kuten haitallisten kemikaalien kulkeutumisen vesistöihin. Synteettisten väriaineiden ekologinen kuormitus on suunnannut tieteellisen tutkimuksen mielenkiintoa vaihtoehtoisiin värilähteisiin (luonnonvärit/biovärit), kuten kasvi- ja mikrobiperäisiin raaka-aineisiin (mm. sienet, hiivat, levät). Myös maaperästä saatavat väriaineet sekä hyönteiset lukeutuvat kestävämpään väripalettiin.
Suomalaisten kuluttajien ajatuksia ja mielikuvia mikrobi- ja hyönteispohjaisten väriaineiden hyödyntämisestä tekstiilituotannon parissa on tutkittu niukasti. Yli-Heikkilän ja muiden (2020) tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että kuluttajien vastaanotto luonnonväriainelähteisiin on positiivinen, mutta tutkimus nosti esiin myös kuluttajissa inhon tunteita sekä huolen eläinten oikeuksista.
Huoli eläimistä on ilmennyt vegaanista ruokavaliota noudattavien keskuudessa. He esimerkiksi välttävät hunajaa sen eläinperäisyyden vuoksi. Myös kuivatuista kokenillikirvoista eli Dactylopius coccus -hyönteisistä (E120) uutettu karmiininpunainen väri, jota hyödynnetään muun muassa punaisissa hedelmäsäilykkeissä, kuuluu vältettäviin aineisiin. BioColour -tutkimushankkeen kuluttajahaastatteluissa nousi esiin, että kuluttajat suhtautuvat epäillen synteettisten väriaineiden välttämiseen juuri hyödyntämällä hyönteisiä värin lähteenä. Tämä on mielenkiintoista, sillä vegaanisen ruokavalion taustalla vaikuttanee eläinten oikeudet ja ympäristövastuullisemmat elämäntavat. Onko eläinten oikeuksista huolissaan olevien kuluttajien helpompi hyväksyä eläinperäisyys elintärkeässä ravinnossa kuin vaikkapa vaatteiden esteettisessä miellyttävyydessä?
Kuluttajahaastatteluissa ilmeni myös inhon tunne vaatteissa mahdollisesti käytettäviä bakteeriperäisiä värilähteitä kohtaan. Bakteerien aiheuttama inhon tunne kuluttajassa on rakentunut kulttuurisesti – ihmiset yhdistävät bakteerit huonoon hygieniaan ja sairauksiin. Mikrobeja hyödynnetään laaja-alaisesti ruoantuotannossa, missä inhon tunnetta ei synny samalla tavoin. Hapanmaitotuotteissa, kuten juustoissa, hyödynnetään maitohappobakteeria, homejuustoissa pensselihometta sekä elävää hyötymikrobihiivaa käytetään niin leivonnassa kuin oluen ja viinin valmistuksessa. Näiden rinnalla erityisen makunsa saavat esimerkiksi teejuoma kombucha, kiinankaalilisuke kimchi sekä maustetahna gochujang fermentoitumisen eli käymisen tuloksena. Arjessa monia edellä mainittuja tuotteita käytetään rutiinilla, eikä välttämättä pysähdytä miettimään, mikä on maun tai koostumuksen takana.
Bakteerien elintarvikekäytön hyväksyttävyys juontaa juurensa niiden vakiintuneeseen käyttöön sekä ruokateollisuuden valmistusolosuhteisiin, jossa on pitkä perinteet. Kuluttajat luottavat elintarvikemikrobien käyttöön ruokateollisuudessa (elintarvikehygienia). Sen sijaan mikrobien hyödyntäminen värinlähteenä muissa kulutustuotteissa on uutta, ja siten tuntematonta kuluttajille. On siis mahdollista, että epäröinti tuntemattomien värilähteiden osalta viestii pelosta, vaikka samalla synteettiset, öljypohjaiset värilähteet hyväksytään. Pysähtyykö kuluttaja arjessaan kuitenkaan miettimään myöskään vaatteidensa värien alkuperää? Kuluttajahaastatteluissa suhtautuminen mikrobi- ja hyönteisperäisiin luonnonmukaisiin väriaineisiin tekstiileissä oli pääosin hyväksyvää, joten kuluttajanäkökulmasta lähtökohdat vaihtoehtoisille väriaineiden käytölle – synteettisten sijaan ja rinnalla – ovat mahdollisia ja todennäköisiä. Etenkin, jos kuluttajat oppivat tietämään, että nykyinen värimaailma on luotu kestämättömillä, öljypohjaisilla tuotteilla.
Kirsi Heiniö, teksti ja 📷
Blogitekstin kirjoittaja, kotitalousopettajaopiskelija, toimii kesän 2023 tutkimusavustajana BioColour -tutkimushankkeessa
